Esittely

Terveyden ja hyvinvoinnin historian ja kulttuurin tutkimus on yhdistynyt Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksella tutkimuskeskittymäksi, jossa toimii tällä hetkellä noin kaksikymmentä eri vaiheessa olevaa historiantutkijaa ja etnologia.

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat jatkuvasti läsnä paitsi arkielämässä, myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kiinnostus aiheeseen on näkynyt jo pitkään myös humanistisen tutkimuksen painopisteissä. Keskittymässä tutkitaan terveyttä, sairautta ja parantamista koskevia käsityksiä, käytäntöjä ja instituutioita eri aikoina ja erilaisissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa. Millä tavalla sairauksien leviäminen on ymmärretty? Miten ruumista ja sen toimintaa koskevat käsitykset ovat medikalisoituneet? Miten terveyttä ja sairautta määrittelemällä on määritelty normaaliutta ja poikkeavuutta?

Keskittymässä lähdetään siitä, että sairauden ja terveyden määrittely ja hoito eivät ole vain (lääke)tieteellisiä kysymyksiä. Myös kulttuuriset tekijät ja yhteiskunnalliset prosessit määrittävät sitä, mitä pidetään sairautena ja mitä sairautta toimenpiteitä vaativana uhkana. Toisaalta sairaus muokkaa kulttuuria ja yhteiskuntaa. Terveys ja sairaus ovatkin monenlaisten ja monentasoisten tarpeiden risteyskohdassa, sillä ne koskettavat sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvointia. Tämän vuoksi ymmärrämme hyvinvoinnin laveasti, vuorovaikutteisena prosessina, jossa henkinen ja aineellinen kohtaavat. Katsomme, että ruumiilliseen hyvinvointiin liittyvät kysymykset, kuten fyysinen ympäristö, varallisuuden karttuminen ja jakautuminen, kulutus ja riittävä ravinnonsaanti kytkeytyvät läheisesti henkiseen hyvinvointiin. Aineellisen ja henkisen yhteys voi tulla näkyväksi esimerkiksi erilaisten kriisien yhteydessä. Mielen kriisejä koskevaa tutkimusta keskittymässä tehdään muun muassa masennuksen ja mielisairaanhoidon osalta.

Keskittymässä tehtävä tutkimus liittyy lisäksi ns. hyvinvointivaltion kehittymisen tutkimukseen eli siihen prosessiin, jossa vastuu sairaiden hoidosta ja sosiaalisen hyvinvoinnin perusehtojen turvaamisesta on siirtynyt perheiltä ja suvuilta valtion ja kuntien vastuulle. Tähän liittyy läheisesti sosiaalisten ongelmien, kuten perheväkivallan, syrjäytymisen tai etnisten vähemmistöjen sopeutumisvaikeuksien ja niiden ratkaisuyritysten tutkimus.

Tutkimusteemat kytkeytyvät ajankohtaisiin aiheisiin nyt, kun julkisten palvelujen organisointitapoja, vastuita ja velvollisuuksia ollaan järjestämässä uudelleen. Jos ja kun julkisen vallan vastuuta tullaan keventämään ja perheiden vastuita jälleen lisäämään esimerkiksi omaishoidon muodossa, on tarpeen selvittää, millaisia vaikutuksia ratkaisuilla voi olla. Ongelmanratkaisu ja tulevaisuuden suunnittelu eivät voi perustua vain nykyhetkeä koskevaan tietoon. Pohjaksi tarvitaan laajaa ja monipuolista tutkimusta siitä, miten ilmiöt ovat käyttäytyneet erilaisissa kulttuurisissa ja ajallisissa konteksteissa, millaiset tekijät ovat vaikuttaneet prosesseihin ja miten erilaisiin ratkaisuihin on päädytty. Vaikka paljon toistettu hokema historiallisten tapahtumien ainutlaatuisuudesta ja toistumattomuudesta pitääkin pääpiirteissään paikkansa, historiallinen tutkimus tarjoaa tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja todennäköisyyksistä.

Mainokset