Tutkijat

Jari Eilola

FT, dosentti, akatemiatutkija

Työskentelen historian ja etnologian laitoksella akatemiatutkijana suomalaista perheväkivaltaa (1890–1930) tutkivassa hankkeessa. Se on jatkoa aikaisemmalle akatemiahankkeelleni Kotikuritusta vai perheväkivaltaa, jossa kartoitettiin erityisesti lapsiin kohdistunutta ja kotipiirin sisällä tapahtunutta miesten välistä väkivaltaa (1750–1890).

Lisäksi minulla on kaksi esimodernia aikaa koskevaa tutkimusteemaa. Ensinnäkin ole tutkinut parantajan ja sairastuneiden välisen luottamuksen ja vuorovaikutuksen syntyä sekä sairaustulkintoihin liittynyttä moraalista arviointia. Lisäksi tutkin, miten hulluus ymmärrettiin ja miten siihen suhtauduttiin 1600-luvun suomalaisissa pienyhteisöissä.

Outi Fingerroos

FT, etnologian professori, akatemiatutkija

Olen etnologian professori ja akatemiatutkija. Pääasiallisina tutkimusteemoina minulla ovat viime vuodet olleet maahanmuuttoon, maastamuuttoon ja siirtolaisuuteen liittyvät kysymykset. Lisäksi olen kiinnostunut muistin ja kerronnan sosiokulttuurisista merkityksistä ja vaikutuksista ihmisen identiteetille. Matti Hyvärisen tavoin ajattelen, että kertomus – kuten muistikin – ”on tietämisen muoto, joka on kenties ihmisen tärkein väline ajallisuuden ymmärtämisessä. Kertomukset jäsentävät eettistä paikkaamme maailmassa. Kertomus on myös vuorovaikutuksen väline, sillä kertomalla jaetaan ja tehdään ymmärrettäväksi kokemuksia, luodaan luottamusta ja ylläpidetään ryhmiä. Miten muuten tekisimme kokemusta ymmärrettäväksi?” (Hyvärinen: Kertomuksen tutkimus. URL http://www.uta.fi/yky/yhteystiedot/henkilokunta/mattikhyvarinen/index/Kerronnallinen%20tutkimus.pdf.)

Markku Hokkanen

FT, dosentti, yliopistonlehtori

Olen yleisen historian dosentti ja yliopistonlehtori. Olen kiinnostunut laaja-alaisesti terveyden, sairauden ja parantamisen historioista. Tutkimukseni on keskittynyt terveyshistoriaan 1800- ja 1900-luvuilla, erityisesti kolonialismin ja Afrikan historian aloilla. Tutkin lääketieteellisen ja populaarin tiedontuotannon historiaa, tiedon, tekniikoiden ja lääkeaineiden liikkuvuutta, verkostoja sekä kulttuurikohtaamisia terveyden, sairauden ja parantamisen kentillä. Olen kiinnostunut myös terveyden, sairauden ja moraalin yhteyksistä (mm. hulluuden historia, uskonnon ja lääketieteen yhteydet), parantamisesta kamppailuiden kenttänä sekä ruumiin historiasta.

Pilvi Hämeenaho

FT, tutkijatohtori (Suomen Akatemia)

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessani Koulua ja elämää varten. Kulttuuristen käytäntöjen merkitykset kodin, koulun ja psykiatrisen hoidon ammattilaisten yhteistyössä tutkin erityisopetuksen tarjontaan liittyviä moniammatillisia käytäntöjä sekä yhteistyötä kodin ja koulun välillä kulttuurintutkimuksen keinoin. Etnologinen tutkimukseni tuottaa perustietoa kouluarjen tasolta, erityisen tuen tarjoamiseen liittyvistä käytännöistä sekä moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuksista ja rajoituksista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen kehittämiseen paremmin lasten ja heidän tukiverkkojensa tarpeita vastaaviksi.

Julkiset palvelut sekä perheiden arkiseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät olivat jo väitöskirjani Hyvinvoinnin verkostot maaseudulla asuvien äitien arjessa aiheena. Akateemisen tutkimuksen ohella olen työskennellyt myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) useissa sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointitutkimushankkeissa. Tutkimukseni edustaa yhteiskuntaetnologiaa, ja tutkimusintresseihini kuuluvat erityisesti arkielämän tutkimus, laadullinen palvelujen tutkimus, maaseutututkimus sekä etnografiset tutkimusmenetelmät.

Johanna Oksanen

FM, tohtorikoulutettava, projektitutkija

Olen Suomen historian tohtorikoulutettava ja teen väitöskirjaa lastensuojelun sijoitusperheiden valinnasta ja valvonnasta ensimmäisen lastensuojelulain ajalta (1937 – 1980). Tutkimus on alkuvaiheessa, joten tarkempi ajallinen ja maantieteellinen rajaus tarkentuu syksyn 2016 kuluessa. Tutkimuskysymykseni keskittyvät sijoitusperheinä toimineiden perheiden valintaan ja valvontaan, jota viranomaiset ovat suorittaneet. Pontimensa väitöskirjan aihe on saanut Lastensuojelun menneisyys -hankkeesta, jonka koordinaattorina toimin elokuusta 2014 keväälle 2016. Hankkeessa selvitettiin lastensuojelussa tapahtuneita kaltoinkohteluita ja epäkohtia, joista yhtenä esiin tulleena asiana oli sijoitusperheiden puutteellinen valvominen sijoitettuna olleiden näkökulmasta.

Tämän hetken työni liittyy toisenlaisiin teemoihin, mutta vahvasti sairauden historiaan. Teen tilaustyönä Vanhan Vaasan sairaalan 250-vuotishistoriikkia. Sairaalan historia alkaa 1700-luvun lopusta, jolloin se aloitti toimintansa lääninsairaalana. Työssä pääsen tekemään läpileikkauksen paitsi mikrotason historiaan potilaiden näkökulmasta, myös laajemmalla tasolla lääketieteen ja psykiatrian historiaan. Nykyään sairaala toimii valtion sairaalana, jossa hoidetaan oikeuspsykiatrisia sekä vaativaa psykiatrista hoitoa vaativia potilaita. Sekä tässä työssä että väitöskirjassani näkyvät omat tutkimusintressini: toiseus, marginaaliryhmät, instituutiot ja mikrohistoria.

Saara-Maija Kontturi

FM, tohtorikoulutettava

Tekeillä oleva Suomen historian väitöskirjani Lääkärikunnan synty: Suomen lääkärit n. 1750-1850 käsittelee Suomen lääkäreiden professionalisoitumista. Tutkin, miten maan ensimmäiset yliopistokoulutetut lääkäriryhmät saavuttivat ammatillisen asemansa ja millaista lääkärin työ oli 1700- ja 1800-luvulla.

Tutkimusintressejäni ovat yleisesti medikaalihistoria, erityisesti lääkärit, sairauskäsitykset ja rokotusten historia, sekä laajemmin 1700- ja 1800-luku ja kulttuuri- ja oppihistoria.

Tuomas Laine-Frigren

FT, tutkija

Olen yleisen historian tutkija Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta. Kiinnostuksen kohteitani ovat 1900-luvun Euroopan historia, psykologian ja psykiatrian historia, terveyden ja sairauden historia modernina aikana sekä lapsuuden ja kasvatuksen historia. Väitöskirjani Searching for the Human Factor: Psychology, Power, and Ideology during the Early Kádár era (2016) sijoittui tieteenhistorian, poliittisen historian ja terveyden ja hyvinvoinnin historian rajapinnoille. Väitin työssäni, että vuoden 1956 poliittisen katastrofin jälkeen Unkarin Sosialistinen Työväenpuolue joutui yhä enemmän turvautumaan psykologisiin ideoihin ja ammattilaisiin pyrkiessään lisäämään järjestelmän legitimiteettiä ja sosiaalista koheesiota. Erityisen tarkastelun kohteena väitöskirjassani olivat lastensuojelun psykologisoituminen (kasvatusneuvola-instituutio ja psykoterapia) ja työelämään liittyvä psykologinen diskurssi. Väitöskirjani myötä olen perehtynyt kylmän sodan aikaisen Itä-Euroopan historialliseen kokemukseen.

Väitöskirjan jälkeinen tutkimukseni käsittelee psykologi Niilo Mäen akateemista ja yhteiskunnallista asiantuntijuutta (expertise) suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen kontekstissa 1930–1950-luvulla. Suomalaisen soveltavan psykologian uranuurtaja oli myös kansainvälisesti verkostoitunut tiedemies, joka tuli tunnetuksi erityisesti toisen maailmansodan aivovammaisten kuntouttajana ja lastensuojelun ja erityiskasvatuksen (”suojelu- ja parantamiskasvatusoppi”) kehittäjänä. Mäen kautta tutkimus tarkastelee ihmis- ja yhteiskuntatieteellisen asiantuntijatiedon merkitystä erityisesti lastensuojelun ja kasvatuksen kentillä. Tähän liittyen tarkastelen Järvilinnan ja Pernasaaren valtakunnallisesti merkittävien poikakotien institutionaalisten käytäntöjen suhdetta Jyväskylän kasvatustieteellisessä korkeakoulussa harjoitettuun psykologiaan ja toisaalta ajan ”ongelmalapsia” koskevaan tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin käsityksiin, päämääriin, ideologioihin ja ihanteisiin.

Sekä tutkijana ja opettajana että kansalaisena olen myös kiinnostunut terveydenhuoltojärjestelmän kehitykseen, hyvinvointivaltioon ja ns. medikalisaatioon liittyvistä kysymyksistä. Erityisesti minua kiehtovat terveyden ja sairauden historian ylirajaiset prosessit, kulttuuriset ja tiedolliset keskukset, periferiat ja marginaalit – sekä näiden väliset kohtaamiset. Näihin teemoihin liittyen toimitan ja kirjoitan parhaillaan kansainvälisellä kustantajalla julkaistavaa kokoelmateosta, joka käsittelee ’mielen kriisien’ kohtaamista pitkällä aikavälillä erityisesti anglosaksisen valtavirran raja-alueilla (mm. Intia, Unkari, Suomi).  Vietän myös mielelläni aikaa historianfilosofisten kysymysten parissa.

Anna Niiranen

FM, tohtorikoulutettava

Valmistelen parhaillaan yleisen historian väitöskirjatutkimusta synnytyksen medikaalisesta kulttuurihistoriasta otsikolla ”The Health and Happiness of the Expectant Mother”: Pregnancy, Childbirth, and Lying-in in British Medical Writings, 1840–1902. Väitöskirjassani tarkastelen raskautta, synnyttämistä ja lapsivuodeaikaa naisille kirjoitettujen populaarien opaskirjojen, synnytyslääketieteellisen kirjallisuuden ja lääketieteellisten aikakauslehtien (The Lancet, British Medical Journal) kautta. Tutkin lääkäreiden antamia ohjeita ja suosituksia naisille – millaisina lääkärit esittivät reproduktioprosessin eri vaiheet ja käytännöt ja kuinka oppaiden ideaalit vertautuvat todellisiin kuvauksiin synnytyksistä ja myös synnytysopin, obstetriikan, opetuksiin.

Tutkimusintressini liittyvät lääketieteen historiaan, sukupuolihistoriaan ja laajemmin kulttuurihistoriaan – ajallisesti olen kiinnostunut lähinnä viktoriaanisesta ajanjaksosta (n. 1837–1901).

Liia Raippalinna

FM, tohtorikoulutettava

Tekeillä olevassa väitöstutkimuksessani tutkin ruokahävikkiä suomalaisten arjessa ja ajattelussa eli niitä kulttuurisia prosesseja, joissa ruoasta tulee tai tehdään jätettä tämän päivän Suomessa.

Ravitsemus on elämän perusedellytys ja jätteen synty ja hallinta yhteiskunnassa väistämätöntä. Siksi ruokaan ja jätteeseen liittyvien kulttuuristen prosessien ja yhteiskunnallisten rakenteiden tutkiminen on hyvä lähtökohta monenlaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien kysymysten tarkastelulle, niin paikallisella kuin globaalillakin tasolla. Tästä näkökulmasta korostuu ekologisen ympäristön merkitys yksilöiden ja yhteiskuntien terveydelle.

Anu Rissanen

FM, tohtorikoulutettava

Väitöskirjassani Hoitoa sairaille mielille – Harjamäen sairaalan psykiatristen potilaiden hoitomuodot 1926–1989 tutkin pohjoissavolaisen Harjamäen mielisairaalan hoitokäytäntöjä potilaskertomusten avulla. Väitöskirjani polttopisteessä on eri hoitomuotojen käytännön toteutus ja se, miten se erosi akateemisesta psykiatriasta. Selvitän myös, erosivatko tahdonvastaisesti sairaalaan tulleiden potilaiden hoitokeinot vapaaehtoisesti sairaalaan tulleista potilaista. Tarkastelen myös potilaiden mielipiteitä saamastaan hoidosta. Vertaan Harjamäen käytäntöjä muihin vastaaviin suomalaisiin laitoksiin ja luon näin kuvan suomalaisen laitospsykiatrian hoitokäytänteistä, joita puolestaan peilataan tutkimuskirjallisuuden kautta muiden Pohjoismaiden sekä laajemminkin psykiatrian hoitomuotojen muuttumiseen. Näin Harjamäessä käytetyt hoitoratkaisut asetetaan kansainväliseen kontekstiin.

Historiassa minua kiehtovat ihmiset ja heidän suhteensa kanssaihmisiin sekä valta- ja kulttuurirakenteisiin. Normaalius, erilaisuus, toiseus ja eriarvoisuus ovat termejä, joihin liittyviä seikkoja haluan tutkia vastaisuudessakin.

Anna-Kaisa Ylikotila

FM, tohtorikoulutettava

Olen Suomen historian tohtorikoulutettava ja väitöskirjani käsittelee puhtautta ja sen suhdetta hyvään kansalaisuuteen erityisesti suomalaisen opettajankoulutuksen näkökulmasta 1920-luvulta aina 1940-luvulle. Opettajankoulutuksessa opiskeltavilta vaadittiin niin fyysistä kuin henkistäkin puhtautta, sillä heidän tehtävänään oli turvata suomalaisen kansan elinvoimainen tulevaisuus, joten poikkeamia normeista ei sallittu. Tutkimuksen painopisteenä on tarkastella, miten yksilön toiminta on sopinut yhteisön muodostamiin normeihin, miten sukupuoli tai kieli on liittynyt normeihin, miten nämä normit on määritelty ja miten on toimittu, jos yksilö ei ole sopinut normeihin.

Tutkimuksellisista aiheista kiinnostavia ovat myös hulluuden määrittely tai miten ylipäätään normaali tai epänormaali on määritelty eriaikoina ja mikä näiden suhde kulttuuriin sekä yhteiskuntaa on ollut.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s